Suunnitelmia ja odotusta

Pari päivää on taas hujahtanu tosi nopeati, ettei meinaa pysyä perässä! Nyt siis torstai ja oon töissä, joten ehdin taas vähä kirjottelemaa, ku ei ole turisteja näkyny eikä kuulunut. :)

Tiistaina siis olin taas töissä, tällä kertaa aamuvuorossa eli klo: 10-15. Aamusta menin heti juttelemaan mein nuorisotyönohjaajan kanssa, kun huomasin toimistossa olevan valot. Siellä sitte viihdyin ensimmäisen tunnin. Olisin varmaankin ollut pidempäänkin, mutta kesäteologi soitteli jo perää, kun toisella papilla oli miulle vähän tehtävää. Hups, pitäisköhän sitä olla työpisteellään? Hmm, ei! :D
Sain tehtäväkseni taitella konserttiohjelmia, mikä oli illalla. En tällä kertaa tullu laskeneeksi, että kuinka monta taittelin. Luulisin, että ainakin yli 50. Kyseinen pappi, joka pyyti taittelemaan noita ohjelmia, toi kaikille työntekijöille jäätelöä. Nam! Söinkin samalla eväät ja juttelin muiden työntekijöiden kanssa. Sitten olikin jo melkein työvuoro loppu. Ja tietysti silloin piti alkaa satamaan kaatamalla vettä. No, siinä sitten kastuin ihan litimäräksi.
Tarkoituksena oli mennä työvuoron jälkeen verenluovutukseen, mutta veljeni tuli tyttöystävänsä kanssa käymään kotona, niin en sitten mennytkään. Olisinhan mie ite voinu mennä, mutta äiti haluaa tulla mukaan, kun hänen tuttavansa on siellä töissä. No, se siis siirtyi. Illalla vein veljeni ja hänen tyttöystävänsä tyttöystävän kotiin ja oleilin loppu illan kotona.

Keskiviikkona eli eilen oli ihan yksi vapaapäivä. Siinä sitten vähän siivoilin huonettani, en kuitenkaan kamalan perusteellista siivousta jaksanut tehdä, kun oli niin kuuma. Tarkoituksena oli mennä käymään siellä verenluovutuksessa, mutta se menikin aikaisemmin kiinni kuin luulin. Enpä siis mennyt... Päivä oli muutenkin vähän alakuloinen, ja tietysti vanhempani sen huomasivat. Ja koko ajan kyselivät, että mikä oikein on, mikä harmittaa. Kävivät melkeinpä hermoille! No, huolehtivat vain, mikä on hyvä asia.
Kaksi hyvää ystävääni lähti vajaaksi kahdeksi viikoksi keskenään Japaniin, kun toinen heistä on ollut siellä vaihdossa 10 kuukautta. Toivottavasti tuleevat ehjinä takaisin!

Torstai eli siis tänään. Töissä siis olen, kaksi ja puoli tuntia takana, kolme ja puoli edessä. Kuudelta siis taas pääsen. Taas olen jutellut muiden kanssa ja seurasin yhdet vihkiharjoitukset. Muuten ollut hiljaista, paitsi äsken kävi yksi nainen kyselemässä hautajaisjärjestelyistä. Ainiin, ja puhelin on soinut useaan otteeseen. Ei oma, vaan vahtimestarin, joka on minulla, kun hän on vapaalla. Nyt tässä odottelen ajan kulumista, että pääsisi kotia. :)

Huomenna olisi tarkoitus vihdoin ja viimein mennä sinne verenluovutukseen, kun vapaata. Iltapäivällä sitten meinasin mennä katsomaan kummipoikaani, veljeni ja hänen tyttöystävänsä tulevat myös. Kivaa tulee varmasti olemaan. Huomista odotellessa!