Matkustin tänään lähijunalla Helsinkiin. Katsoin junan ikkunasta ulos ja näin nuoren parin kulkevan käsi kädessä. He hymyilivät toisilleen. Kuinka söpöä!
Vuosi sitten haaveilin itse samasta. Haaveilin, että saisin joskus pitää rakastamani ihmisen kädestä kiinni ja olla häntä lähellä. Katsoin aina kaikkia pareja haikeudella. Mietin, miltäköhän se tuntuu. En ollut koskaan ennen tehnyt niin. En siis osannut kuvitella, miltä se tuntuu.
Nyt, vuosi myöhemmin haaveilen edelleen samasta: saisinpa pitää rakastamani ihmisen kädestä kiinni ja olla häntä lähellä. Katson edelleen aina kaikkia pareja samalla haikeudella. Erona viime vuoteen on se, että nyt tiedän, miltä se tuntuu. Se tuntuu taivaalliselta! En vain enää koe sitä päivittäin, tai edes viikottain.
Ero.
Siitä on nyt pari kuukautta. Alkuun mietin päivittäin, miksi suhteen piti päättyä. Mitä tein väärin? Miksi en kelvannut? Mikä meni vikaan?
Nyt teen sitä jo harvemmin. Silti pahoina hetkinä mielessä pyörii samat kysymykset. Ikävöin niitä hetkiä, kun sain pitää rakkaani kädestä kiinni tai kun sain painaa pääni hänen rintaansa vasten.
Mielestäni meillä meni hyvin. Ei ilmeisesti sittenkään.
Alan kuitenkin vähitellen päästä yli. Tai ainakin niin luulen. Enää en niin useasti koe niin pahaa ahdistusta, että valvon puoli yötä sen jälkeen, kun olemme henganneet samassa porukassa. Eikö se ole merkki yli pääsemisestä? Niin haluan ainakin itselleni uskotella.
Tai oikeastaan rakastan häntä vieläkin. Sanoinkuvaamattoman paljon. Hän ei vain enää tunne samoin. Tai niin luulen, ei hän muuten olisi halunnut erota.
Haluan vielä joskus kokea saman tunteen. Sen, miltä tuntuu rakastaa toista niin että sattuu. Sen, miltä tuntuu pitää rakkaan kädestä kiinni. Ja että se on molemmin puolista.
En kuitenkaan ole vielä valmis. Olen vielä itse sisältä niin rikki, että en ole valmis uuteen suhteeseen. Jos nyt aloittaisin suhteen uuden ihmisen kanssa, niin satuttaisin vain häntä. Ja myös itseäni. En pystyisi antamaan kaikkeani hänelle ja suhteellemme. Ensin minun pitää päästää entisestä irti, että voisin rakastua vilpittömästi uudelleen.
Mutta sen aika tulee vielä. Olen siitä varma. Vielä joskus olen niin ehjä, että olen valmis elämään toisen ihmisen kanssa. Vielä joskus olen päästänyt irti menneestä ja voin keskittyä uuteen ihmiseen. Ja antamaan itseni täysin hänelle.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2015
tiistai 7. huhtikuuta 2015
Missing you.
"And if you ever wonder
I'm lonely here tonight.
I'm lost here in this moment
and time keeps slipping by.
And if I could have just one wish
I'd have you by my side.
I'm lonely here tonight.
I'm lost here in this moment
and time keeps slipping by.
And if I could have just one wish
I'd have you by my side.
(--)
Well I try to live without you,
the tears fall from my eyes.
I'm alone and I feel empty
God I'm torn apart inside."
the tears fall from my eyes.
I'm alone and I feel empty
God I'm torn apart inside."
-Miley Cyrus: Stay-
But still....
"I hope life treats you kind.
And I hope you have all you've dreamed of.
And I wish you joy and happiness
But above all this I wish you love.
And I hope you have all you've dreamed of.
And I wish you joy and happiness
But above all this I wish you love.
And I will always love you."
-Whitney Houston: I will always love you-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
