sunnuntai 19. elokuuta 2012

"Kun tänään lähden, otan mukaan, mitä tarvitsen..."

Mitäs tänne?

Muutamat viime päivät on menny iha liian nopeesti.
Keskiviikkona en tehny juur mitää, tai en ainakaa muista tehneeni. Olin oikeestaa vaa kotona.
Torstaina iltapäivällä kävin kattomassa kummipoikaa, hää oli taas kasvanu iha hirveesti! Mite kummin kullasta on voinu tulla jo nii iso?! Illalla meillä oli vielä syksyn aloitus kirkolla, nii kävin siellä vielä moikkaamassa ihmisiä. Miulta oli kysytty aikasemmi, et voinko olla jakamassa ehtoollista ja olin vastannu, et joo. Olin siellä kirkolla viittä vaille kuusi. Tuli vähä kiire hakee alba päälle. Juoksin yläkerrasta sakastii, ja kerkesin iha hyvi. Ei tullu ees kiire. :DD
Perjantaina miun oli tarkotus mennä ajoissa kaupunkii, mut HOASin sähköposti sotki suunnitelmat. Lähetin nimittäi keskiviikkona sen vuokrasopimuksen vahvistuksen, nii just tietysti sieltä tuli viesti, et pitää lähettää eri tiedostomuodossa liitteet. Onneks se oli nopee juttu ja melkei heti tuli perää viesti, et nyt miulla on virallisesti asunto! Avaimen käyn hakemassa perjantaina 31.8., et päästää viemää tavaroita sit viikonloppuna 1.-2.9. :) Pääsin sit vihdoin ja viimein tapaamaa ystäviä. Käytii syömässä ja sit mentii yhelle ystävälle yllätys visiitille. Hää ei päässy mukaa, ku piti pakkailla ja siivota, nii päätettii sit yllättää. Päästiin sisälle, vaik aateltii, et päästäänköhän. :D Kotiuduin vasta illalla.
Eile lauantaina käytii äitin ja pikkusiskon kanssa kaupungilla ostelemassa miulle vähä tavaroita: peitto, tyyny, kaks toisenlaista tyynyä ja sit sellane rahisetti, missä on se rahi ja neljä pientä jakkaraa. Ne kaikki on erivärisiä, nii se on miusta kiva. Illalla käytii viel sienessä. Ei saatu nii isoa saalista ku viime viikolla, mut oli sekii hyvä. :)

Tänää olis sit aika ottaa suunnaks Helsinki ja huomenna alkaakin jo koulu. Jännittää, oikeestaa aika paljo. Kyl se siitä, onneks on yks kaveri, joka tulee samaa kouluu, nii on joku ennestää tuttu jo paikan päällä. Mut nopeestihan sitä tutustuu uusii ihmisii. :)
Kuten normaalisti, tein etukäteistehtävän viime tingassa. Tein sen eile illalla. :D Mut pitää skarpata koulun alettua. On vähä toi koulumoodi pois päältä välivuoden jälkee...
Tää kappale on soinu täs pari päivää päässä. Siinä on joteki tätä hetkeä kuvaava kertsi:
"Kun tänään lähden otan mukaan mitä tarvitsen,
taivaalta tähden valitsen ja sitä seurailen.
Kun tänään lähden en taakse aio vilkaistakaan.
Taivaalta tähden valitsen vaikken sitä kiinni saa"

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Ilouutisia

Miulla on ollu kiva päivä! Ensinnäkin siitä teki kivan se, et tänää oli kiva viimene työpäivä tänä kesänä. Vaikka huokaan helpotuksesta, et se on ohi, nii jäi joteki haikee fiilis. Se nimittäi merkkaa sitä, et kesä on oikeesti ohi ja nyt alkaa se paljon puhuttu arki. Osalla kavereilla alko eile, osalla tänää koulu. Itellä alkaa ens maanantaina, joillaki kavereilla joko kahen tai kolmen viikon päästä. Mihi se kesä oikeesti katos? Tuntuu, ettei ehtiny tekemää juur mitää, vaik oikeesti sitä tuli tehtyä vaikka ja mitä. :)

Eile oli ihan mahtava Lomantappajaiset Lappeenrannan kirkolla! Päästiin ite tekemää iltaohjelmaa miettimällä ryhmissä jonku leikin tai sketsin, jonka halus vetää muille. Se oli kivaa! Tuli iha uusiaki leikkejä, mikä on aina vaa iso plussa. Tuntuu nimittäi, et kaikki leikit on nii puhki leikittyjä. No, se voi johtuu siitä, et oon ollu isostoiminnassa 5 vuotta. :D Iltaohjelman jälkee oli iltapalaa ja messu. Sen jälkee alko se, mitä varmaa kaikki ootti eniten: IDÄN IHMEET ESIINTY!! Oli kyl huikee konsertti!


Kotona olin vasta kahentoista aikaa. Oli joteki viel nii fiiliksissä, ettei se uni tullu heti, vaa kahen aikaa mie vielä pyörin sängyssä. :D

Tänää oli siis viime työpäivä tänä kesänä. Sain tehä mein nuorten torstaiseen messuu Powerpoint-esityksen, mihi tuli kaikkien laulujen sanat, mitkä sillo lauletaa. Sitä enne mein nuorisotyönohjaaja pyys, et voinko ottaa mein kirkosta kuvia, joita voi käyttää taustana ja muuteki. Miepä kävin nappailemassa muutamat. Meni kyl vuoro mukavan nopeesti, ku sitä värkkäilin ja välillä jutustelin työntekijöiden kanssa kahvi- ja ruokapöydässä. :D

Kirkon julkisivua
Kirkko sisältä. Tää tuli sen Powerpointin taustaks.

Mut siis se ilouutine, mihi otsikko viittaa: MIE SAIN TÄNÄÄ SOLUHUONEEN ESPOOSTA! Nyt ei tarvii enää jännittää, et millo saan katon pään päälle. Tosin, sopimus alkaa vasta 1.9., nii siihe asti oon veljen luona. Oon ollu tän päivän iha pilvissä, ku sain sen tarjouksen! Muulla ei oo oikee ollu väliä, oon vaa kaikille hehkuttanu tätä ilouutista. :))))))

Nyt vaa voin olla nää vimeset lomapäivät. Lukuunottamatta, et miun pitää tehä yks tehtävä enne koulun alkua, mut se on pikku homma. Nyt nukkumaa, et ehtii tehä viel tänää jotai, ettei vaa mee nukkumiseks koko päivä. :)

maanantai 13. elokuuta 2012

Viimenen viikko kotikonnuilla...

Viikonloppu oli ja meni. Olin sen oikeestaa vaa kotona perheen kanssa, mitä nyt perjantaina kävin yhen työvuoron tekemässä kirkolla. Olishan miulla ollu mahollisuus lähtee kavereitten kanssa Helsinkii, mut en jaksanu lähtee, varsinkii ku meen sinne jo sunnuntaina vähä pidemmäksikin aikaa. :D Eikä telttamajotus houkuttanu, ku tiesin, et tulee aika vilponen viikonloppu. :D Ja halusin olla kotona perheen kanssa, ku en viel ihan varma, et millo tuun taas käymää kotona...

Lauantaina käytii äitin ja pikkusiskon kanssa metässä kävelemässä, ku halusin. Miun pitää nimittäi ainaki kerra kesässä päästä mettää keräämää kanttarelleja. Siitä on tullu sellane tapa, ku oon pienestä pitäen ollu mukana sienimetässä. Ja tykkään siitä! Vaik niitä sieniä en iha hirveesti tykkää syödä, nii se keräämine on vaa kivaa! Siinä joteki pääsee irti kaikesta muusta ja saa olla vaa, keskellä luontoa. Mut sai niitä sitte puhistaa ja pilkkoa, huh sitä hommaa!
Mein saalis!



Se olis sit eessä viime viikko enne ku miusta tulee ainaki 3,5 vuodeks pääkaupunkiseutulainen. Viikko on täynnä vaikka ja mitä, osaa en oo viel ees suunnitellu sen tarkemmi. Mut sen tiiän, et paljo tuun ihmisiä näkemää! Ja se on ihanaa, sillä tiiän, et tuun kaipaamaa näitä tyyppejä täällä iha hirveesti! Aina, ku aattelenkaa näitä ihania huipputyyppejä, nii miuta käy itkettämää hirveesti! Mut hei, en mie teitä jätä! Jos nii luulitte, nii luulitte vääri! Mie tuun käymää täällä nii useesti ku vaa mahollista. ;)

Mut siis, mitä miulla on suunnitelmissa tällä viikolla?
- tänää (maanantaina) käyn töissä ja nään paljo ihmisiä: meen mein srk-yhtymän kesätyöntekijöiden järkkäämää Lomantappajaisiin aka nuorteniltaa. Tulee varmasti ihan huippua!
- tiistaina töissä on aamuvuoro ja illalla on kesätyöntekijöiden loppumessu
- torstaina on illalla syksyn alotus, meen sinne moikkaamaa kavereita ja sanomaa vielä heipat.

Muuta en viel tiiä, paitsi sen, et meen kattomassa kummipoikaa Imatralla, ku en taas tiiä, millo nähää ja viime näkemisestä on jo kuukaus! Eli siis ihan liian pitkä aika!

Oon nyt parin päivän aikana kuunnellu Teleksin Siivet-kappaletta, joten päätinpä laittaa sen näin lopuks. Ku en osannu laittaa sitä tuoho alkuu sellaseks hienoks kapeeks jutuks. :D

torstai 9. elokuuta 2012

Joko se kesä meni?



Imatrankoski, koskinäytös

NAM!

Kummipoika päätti, ettei kuvia enää oteta. :D


Mie Kouvolapyörässä.


Serkun 2v sai miun kameran käsiinsä ja tässä on tulos. :D
"Miksu hai, tsämtsämtsätsätsäm." :D
Auringonlasku Kesärannassa ripariviikolla.
Oli kyl mahtavuutta! SL4! ♥
Ootte tärkeitä ja parhaita! ♥ Love you! ♥
"Kun Jumala sanallaan sinut loi, Hän tarkoitti samalla näin: sä arvokas oot, sä osaat ja voit. Mä tuollaisna rakastan sua."



Tässä muutamia kuvia kesän kohokohdista! Ehkä kaikkein paras oli kesän ripari, jolla olin yhtenä ohjaajana. Meillä oli tositositosi mahti leiri! Harmi vaan, kun jäi niin lyhyeksi. Mutta ei kaikki onneks siihen lopu, ollaa jo tavattu osan porukan kanssa leirin jälkee. En usko, et jää viimoseks kerraks! :)




tiistai 7. elokuuta 2012

...

Mie tiiä, et miun pitäs olla ahkerampi kirjoittaja, mut on ollu vaa nii paljo kaikkea, et on tää jääny kokonaa. Mut en nytkää kirjota viime kuukausista, vaa nyt pitää saada purkaa johonki...

Miuta on käyny joteki ahistamaa ja pelottamaa, ku pitää lähtee turvallisesta ja tutusta kotikaupungista toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Ens viikon sunnuntaina pitäis suunnata kohti pääkaupunkiseutua ja tulevaa opinahjoa. Vaikka mie oon toivonu tätä, mut silti miuta epäilyttää ja ahistaa ja pelottaa...

Tänää oikeestaa vasta tajusin, et hei miuhan on iha tosissaa lähettävä ja jätettävä oikeestaa kaikki. No, ei tietenkää lopullisesti, mut kuitenki. Perhe, ystävät, kaverit, seurakunta ja kaikki. Kaikki jää tänne. Miks ne kaikki ei vois tulla miun mukaa?!

Oman tutun seurakunnan jättäminen on ehkä yks pelottavimmista asioista. Oon pyöriny seurakunnan jutuissa viimeiset 5 vuotta elämästäni ja nyt se pitää ainaki jollaki tasolla jättää taakse! Se on ollu ihan kuin miun toinen koti nää vuodet. Sinne mie oon aina halunnu mennä, mut en oo oikeestaa koskaa halunnu lähtee pois. Se menee elämäni paikoista ainakin kärki kolmikkoon, jos listataan, missä oon viettäny enite aikaa. Siellä pyöriessäni miusta on tullu tälläne mikä mie oon tällä hetkellä. Sieltä mie oon saanu itsevarmuuteni, ja oikeestaa kaiken. Suurin osa ystävistä ja kavereista on sitä kautta. Löydänkö mie itelleni samanlaista, kodinomaista paikkaa opiskelupaikkakunnalta? Sitä en tiiä, mut tosi hartaasti sitä toivon! En nimittäi haluais menettää tätä yhteyttä, se on miulle niiiiiin tärkeetä!

Mie oon saanu tän välivuoden aikana nii paljo uusia ihmisiä miun elämää, joista osasta (tai yhestä ainaki) on tullu ehkä liianki tärkeitä miulle. En olis ehkä saanu antaa nii tapahtua, mut silti nii kävi! En kuitekaa halua kertoa sitä, jos se vaikka pilais sen kaveruuden, mitä meillä on. Eikä kummankaa elämäntilanne välttämättä olis sille asialle hyvä. Ja saatan päästä tekemää töitä vielä kyseisen henkilön kanssa, nii en halua pilata yhteistyötä sen takia, jos en saakaan vastakaikua. Mutta joo, ei siitä sen enempää. Kyl tää tästä! Se helpottaa ajan mittaa, mie kyl tuun pärjäämää!! Yritän ettiä jonku sieltä minne oon matkalla. ;)


Miun pitää vaa saada vakuutettua itelleni, et kyl mie selviin tästä kaikesta! Mie oon vahva ihmine, mie selviin siitä, mitä elämä tuo eteeni. Tai jos en meinaa selvitä, nii on pakko! Ja aina on joku, joka tukee ja auttaa miuta, jos on tarve. Kyl tää tästä, asiat muuttuu valoisemmaksi ajan kuluessa!