Jatkoa edelliselle

Eli siis jatkan suoraan siitä, mihin edellisessä postauksessa jäin.

Toukokuussa miulla oli melko paljon menoja, mikä oli vaan mukavaa vaihtelua pelkän loman viettämiselle. Kävin pitämässä eräälle peruskoululle aamunavauksen seurakuntani puolesta. Se pidettiin onneksi keskusradion kautta, niin ei tarvinnut näyttää naamaani koko koulun edessä. Olin myös seurakuntani järjestämillä 3.luokkalaisten leiripäivillä apuohjaajana. Oli mukavaa viettää aikaa lasten kanssa, sekä uusien että vanhojen kasvojen kanssa. :)

Kävin myös katsomassa hyvän ystäväni kevätnäytöksen. Näytös oli upea, hieman kahehdin, kun en itse osaa ollenkaan tanssia!

Kokoustelin sekä neuvostossa että kummitoiminnan puittessa. Kyllä, olin vielä mukana toiminnassa. Siitä oli vaan niin vaikea luopua, kun se oli osa elämääni kolme kokonaista vuotta. Sen avulla sain uusia ystäviä, paljon uusia kokemuksia ja vietin sen parissa paljon aikaa. En vain mitenkään osannut jättää sitä, olinhan toiminut myös puheenjohtajana ja olin yksi kantavista voimista. Mitenköhän se pärjää? Voin onneksi ottaa siitä aina selvää!

Vietin aikaa myös paljon ystävien kanssa, minkä he vain koulultaan ehtivät. Hoitelin myös lapsia ainakin parina päivänä. Oli myös serkkuni rippijuhlat. Avustin myös kuun lopulla messussa ehtoollisella. Se oli kaikenkaikkiaan elämäni kolmas kerta, mutta oikeastaan toinen, sillä ensimmäisellä kerralla pidin vain leipälautasta, kahdella viimeisellä kaadoin viiniä. Paremmin meni jo kuin ensimmäisellä kerralla, samoin sanoivat kaverini. :)

Kaikkein tärkein asia kyllä oli mielestäni se, että YTL lähetti tulokset viikon etuajassa, mikä oli mielestäni vain tosi hyvä juttu! Ei tarvinnut jännittää tuloksia viimeiselle viikolle asti. Osa tuloksista nousi, osa laski mutta pääasiassa arvosanat pysyivät siinä minä ne lähtivätkin.


Kesäkuussa aivan aluksi (4.6.) vietin lakkiaisia ja vieraita kävi mukava määrä. Sain paljon rahaa ja muita lahjoja, mutta mielestäni paras lahja oli se, kun isoveljeni pääsi tulemaan! Emme olleet nähneet moneen vuoteen erinäisten syiden vuoksi, vaikka moneen kertaan sitä mietinkin ja melkein päätinkin, että menen häntä tapaamaan. Mutta se vain jotenkin jäi. Olet minulle hyvin rakas, vaikka et sitä tietäisikään! ♥

Heti seuraavana päivänä kävimme piknikillä ystävieni kanssa ennen kuin minun piti matkata junalla Pieksämäelle valintakokeisiin, jotka olivat seuraavana päivänä eli 6.6.. Valintakoepäivä oli oikein mukava, tutuistuin uusiin ihmisiin, joista kahden kanssa vietin oikeastaan koko päivän. Illalla sitten matkasin takaisin kotia valmistautumaan alkaviin kesätöihin.

7.päivä siis alkoi minulla työt. Olen töissä seurakunnallani tie kirkko-oppaana. Työhöni kuuluu pääasiassa kertoa turisteille kirkostamme, mutta koska turisteja ei juurikaan käy, niin teen muita pieniä töitä, mitä minulle vain annetaan. Tai sitten istun pääasiassa kuusi tuntia tekemättä yhtään mitään.

9.päivä alkoi matka kohti Ranskaa ja Taizé-luostariyhteisöä. Olimme siellä seurakuntani kanssa 9.-13.päivä. Matka oli aivan mahtavan upea, siitä teen varmasti oman postauksen ja liitän siihen samalla myös kuvia!

19.päivä lähdimme viideksi päiväksi ystäväporukalla yhden ystävämme mökille. Mukana oli minun lisäkseni kuusi ystävääni ja yhden ystäväni vanhemmat. Meillä oli huipun mahtavan kivaa! Tehtiin vaikka mitä: pelailtiin, juteltiin, käytiin souturetkellä, syötiin, katseltiin leffoja ja vaan vietettiin yhteistä aikaa. Vaikka on aina mukavaa lähteä porukalla jonnekin, niin aina on melkein kaksinverroin mukavampaa palata kotiin.

Ensimmäinen kummipoikani ja samalla ensimmäinen kummilapseni syntyi sinä aikana, kun oli mökkeilemässä. En tosin vielä silloin tiennyt pääseväni kummiksi, mutta olin hyvin onnellinen uudesta suvun jäsenestä, sillä häntä oli odotettu hyvin pitkään! Sain tietää kummiksi pääsemisestä, kun kävimme äitini ja pikkusiskoni kanssa rotinoilla. Pojan vanhemmat pyysivät lähtiessään minua kummiksi, niin pitihän minun siinä samalla tirauttaa muutama lisäkyynel! Olin/olen niin onnellinen!

Muuta en sitten ehtinytkään tekemään kesäkuussa, vaikka olihan tuossa tosi paljon kaikkea. Olen monen monta kokemusta rikkaampi, kiitos siitä!

Heinäkuu on vasta alkanut, mutta jotakin on silti ehtinyt tapahtua. Kävin 1.7. perjantaina hoitamassa lapsia taas pitkästä aikaa. Tällä kertaa vahdin kolmea poikaa, joista yhtä aivan ensimmäistä kertaa. Minulla oli mukavaa, kuten aina! :)

Lauantaina kävimme ystäväporukan kanssa uimassa. Olessamme rannalla, eräs polttariporukka tuli rantaan ja pyysivät meitä tulemaan kuuntelemaan heidän musiikkiaan. Saimme valita yhden biisin ilmaiseksi, jos he saavat kuvata sen aikana meitä ja bändiä ja video näytettäisiin häissä. Valitsimme biisin, joka oli Vanhojapoikia viiksekkäitä. Kuuntelimme, mutta he eivät kuvaneetkaan koko tilannetta, sillä kuvaaja hävisi jonnekkin. :D Tehdessämme lähtöä Teräsmieheksi pukeutunut mies, joka ilmeisesti oli sulhanen, tuli kysymään, että tarvitsemmeko apua auton kanssa. Siinä sitten vähn aikaa naureskeltiin ja kieltäydyttiin nätisti ja jatkoimme matkaa ystävämme kotiin. Siellä sitten teimme ruokaa ja oleilimme. Hauskaa oli!

Sunnuntaina olin töissä, muuta en sitten tehnytkään. Tulin töiden jälkeen kotiin ja vietin loppupäivän vain oleskelemalla. Tänään eli maanantaina ilmestyi valinnat Diakin nettisivuille. En päässyt. Näyttä siis siltä, että tämä tyttö pitää välivuoden, jos ei keksi parempaa vaihtoehtoa eli löydä jotakin toista opiskelupaikkaa. Unohdin kaiken lisäksi mennä ystävieni kanssa elokuviin, kun olin niin maassa. Ei maailma onneksi siihen kaadu, toisella kertaa sitten.

Nyt olen vihdoin ja viimen saanut kirjoitettua. Lisää kirjoittelen taas lähiaikoina, hei hei! :)