Koulustressiä ja muita kuulumisia.

Siitä on taas ikuisuus, kun oon viimeeks tänne kirjotellu. Melkein 2kk.

Viime kerran jälkeen on kesätyöt ehtiny loppua, mut keikkailu samaisessa työpaikassa ei. Muutaman työvuoron oon käyny siellä tekemässä. Enemmänki ois ollu tarjolla, mut en oo pystyny ottamaan. Pitää olla aikaa kouluun ja muuhunkin elämään.

Koulu on vieny älyttömän ison osan tästä syksystä. On opparia ja sen lisäks parhaimmillaan kolmesta eri kurssista tehtäviä. Puuhaa on siis riittänny ihan tarpeeks. Ihan liikaa. Koulumotivaatio on nimittäin oikeestaan nollassa. Oikeestaan ainut motivaattori on, et haluun ulos sieltä mahdollisimman nopsaa ja päästä töihin. Työpaikkaa tosin ei oo vielä edes tiedossa, et hyvin menee! Ja koulutehtävätkin on kaikki ihan kesken, et pelkään pahinta valmistumisen suhteen...

Oon pyrkinyt viettämään vapaa-aikaa mahdollisimman paljon ystävien kanssa. Niin paljon kuin koulujutut antaa myöten. Tai nooh, ehkä oisin voinu tehdä tehtäviä vieläkin ahkerammin, ovat nimittäi niin pahasti kesken. Mut ei kuten oon sanonu monesti, niin en käy tätä koulua sen takia, et menetän henkeni.

Kotonakaan en ehtinyt käymään kuin nyt. Oli 1,5kk etten käynyt vanhempien luona. Ja se oli ihan liian pitkä aika. Katoin kalenteria ja totesin, et nyt oli pakko tulla tänne. Seuraava mahdollisuus ois ollu vasta kuukauden päästä ja se ois ollu ihan liian pitkän ajan päästä. Ja maisemanvaihdos on tehny älyttömän hyvää! Oon pystyny rentoutumaan ihan eri tavalla ku jos oisin ollu vaan viikonlopun Espoossa. Oon saanu nähdä tärkeitä ihmisiä: vanhempia, veljeä ja kälyä, kummipoikia, kummitätiä ja serkkua, seurakunnan työntekijöitä ja lisäks myös yhtä (luokka)kaveria, joka muutti Lappeenrantaan kuun alussa töiden perässä.

Huomenna kuitenkin iskee taas arki, ku pitää lähtee illalla takasin Espooseen. Toisaalta sinne on kiva mennä, ku näkee taas ystäviä siellä, mut toisaalta haluaisin vaan jäädä kotiin vanhempien luo. Täällä on niin hyvä olla!♥